PKO - Pohjois-Karjalan Osuuskauppa

Petri Vähä

Petri Vähä tuli 2. marraskuuta kertomaan meillä S-ryhmä ja eritoten PKO:n toiminnasta. Hän toimii Pohjois-Karjalan Osuuskaupan viestintäjohtajana ja on toiminut tässä tehtävässä elokuun alusta alkaen. Vähä huolehtiin PKO:n sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Ennen PKO:ta hän työskenteli Karjalan Heilissä 5 vuotta toimitusjohtajana ja sitä ennen useissa erilaisissa työtehtävissä.

Osuuskunta

Suomi on maailman vahvin osuustoimintamaa ja se onkin Suomen eniten käytetty yritysmalli; väestöstä jopa 84 %  ilmoittaa olevansa jonkun osuuskunnan jäsen. Osuuskunnissa ja niihin rinnastettavissa keskinäisissä vakuutusyhtiöissä ja -yhdistyksissä on on noin 7 miljoonaa jäsentä ja osakasta. Suomessa on kaiken kokoisia osuuskuntia yli 4000, lähes kaikilla toimialoilla.

On muutamia osuuskunta toimintaperiaatteita: 

  Rochdalelainen-, kommunistinen-, sosialistinen- ja yhteisöllinen osuustoimintaperiaate. 

- Roacdalelainen periaate karsastaa luotolla elämistä ja kannustaa säästäväisyyteen, liiketoiminnan tulos      sijoitetaan osuuskunnan kehittämiseen, jäseniä kehotetaan tukemaan liikettä sijoittamalla varoja sen käyttöön -> osuusmaksu sekä korostetaan tasavertaisuutta.

-Kommunistinen osuustoimintaperinne (Neuvostoliitto) -> kaupan harjoittaminen maaseudulla osuuskuntien yksinoikeus -> kolhoosit  eli yhteistoimintatilat.

- Sosialistinen osuustoimintaperinne, kapitalismin ja yksityisomistuksen vastustaminen -> Isrealin kibbutsit eli kollektiivitilat, jotka perustuivat yhteistoimintaan, pienen kylä kokoinen kommuuni

- Yhteisöllinen osuustoimintaperinne, eristäytyminen, karismaattinen johtajuus, pienuus -> Longomai-liike toimi Ranskan, Sveitsin ja Italian alpeilla ja sen tarkoituksena oli osuustoiminan keinoin virkistää ja ylläpitää tyhjenevien alppikylien taloudellista ja sosiaalista toimintaa. Julkinen valta rahoitti.

Osuuskunnalla ja osakeyhtiöllä on monia yhteisiä piirteitä, mutta etenkin sisäiseltä rakenteeltaan ne poikkeavat toisistaan. Osuustoiminnan omaleimaisuus on pitkälti seurausta sen kaksoisluonteesta. Hyödyntämällä näitä erilaisia ominaisuuksia osuustoiminnallinen yritys voi rakentaa itselleen osakeyhtiöistä poikkevan kilpailuedun, joka voi  olla ratkaiseva markkinoilla.

Liikeyrityksen (= Osuustoiminnalliset yritykset ovat liikeyrityksia ja toimivat liiketalouden ehdoin omassa kilpailukentässään) ja jäsenyhteisön (= Osuustoiminnalliset yritykset ovat jäsenyhteisöjä, joiden toiminnan tavoitteita hallistaa ennen kaikkea jäsenten hyvinvointi. Keskeinen ajatus onkin, että osuuskunta huolehtii jäsenen hyvinnoinnista, sillä jäsen ei siitä pysty huolehtimaan samassa mittakaavassa.) välinen tasapaino on tärkeä jotta toinen ei hallitse toista. Jos osuuskunta toimii liikaa liikeyrityksen periaatteiden mukaan voi jäsenistön hyvinvointi helposti unohtua ja näin toiminnan jatkuvuus vaarantua. Mutta toisaalta taas osuuskunnan toimiessa liikaa jäsenyhteisön ehdoin, voi osuuskunnan liiketoiminnan edellytykset vaarantua; kolikolla on kaksi puolta. 

S-ryhmän rakenne

S-ryhmä

S-ryhmä muodostuu 21 alueosuuskaupasta ja niiden omistamasta SOK-yhtymästä (SOK = Suomen osuuskauppojen keskuskunta -> asiakasryhmätutkimus, ohjaus, hallinto). S-ryhmän vähittäismyynti oli 11 461 miljoonaa euroja ja se maksoi bonuksia asiakasomistajilleen 360 miljoonaa euroa.S-ryhmällä on toimipaikkoja  1668, joista 13 sijaitsee Baltiassa ja 12 Venäjällä. Jäseniä S-ryhmällä oli vuoden 2011 lähes 2 miljoonaa ja henkilöstöä yli 43 000.

 

 

 

PKO

PKO on kuluttajaosuuskunta ja perustettu 1919. PKO toimii laajalla alueella; Lieksa, Ilmantsi, Joensuu, Kontiolahti, Tohmajärvi, Polvijärvi, Outokumpu, Liperi, Rääkkylää, Kitee ja Kesälahti. Sillä on Pohjois-Karjalassa ravintoloita, baareja, vähittäistavara kauppoja, hotelleita sekä kaksi rinnekeskusta (käytännössä yksi), joista suurin osa sijaitsee Joensuun alueella, joka onkin PKO:n kotipaikka. Luennon lopussa joku totesikin osuvasti, että PKO:lla on aikamoinen monopoli Joensuussa. Onneksi onkin, sillä PKO työllistää tällä hetkellä yli 1000 henkilöä monella alalla. Positiivista on myös, että iso osa työntekijöistä on opiskelijoita. Työaika riippuu hyvin pitkälti työtehtävistä, suuri osa tehtävistä tehdään kuitenkin aamulla ennen kello 9 ja iso tehtävistä on 24/7. PKO tarjoaa työntekijöilleen henkilöstö tulos palkitsemisen, ostoedut, liikuntaedut, työterveyspalvelut ja mahdollisuuden urapolkuihin ja kasvuun. 

Vähä näkee PKO:n tulevaisuuden vakaana: "Tulevaisuus on tasan niin hyvä kun halutaan tehdä, en näe siellä mitään mörköä. Pohjois-Karjala on hyvänkokoinen paikka toimia ja kasvaa. Täällä pystyy helposti ottamaan yhteyttä muihin yrittäjiin esimerkiksi yhteistyön puitteissa."

Strategiset valinnat

Toiminnan tarkoitus

• Tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajille sekä edistää Pohjois-Karjalan elinvoimaisuutta.

Visio 

• Halutuimmat ja kattavimmat palvelut  - asiakasomistajan ykkösvalinta.

Arvot  

• Olemme asiakasta varten.  
• Kannamme vastuuta ihmisistä ja ympäristöstä.
• Uudistamme jatkuvasti toimintaamme. 
• Toimimme tuloksellisesti.

 

Työhön haku

Vähä kertoessa suuren osan työntekijöistä olevan opiskelijoita hän myös painottaa tärkeimpien rekrykanavien olevan työharjoittelut - erityisesti ammattikorkeakoulun kautta sillä siellä harjoittelujaksot ovat pitkiä, kesätyöt sekä työhön tutustumiset, näin saa jalkaa oven väliin. PKO:n henkilöstöpolitiikkaan kuuluu "omat ensin". Näin ollen ennen kuin aletaan palkata aivan uutta työvoimaa, katsotaan onko omassa henkilöstössä paikasta kiinnostuneita. Tradenomiksi juuri valmistuneen kannalta tämä on hyvä, sillä Vähä kertoo monien esimiestehtävien työskentelevien olevan taustaltaan tradenomeja, joka onkin hyvä ajokortti esimiestehtäviin ja kuitenkin kaikkien on aloitettava niin sanotusti pohjalta. Vaativimpiin tehtäviin kuitenkin vaaditaan ylempi AMK-tutkinto. Lähtö palkan Vähä kertoo olevan alussa 1800€/kk, joka nousee tehtävien haasteellistuessa; esimiehillä noin 3000€/kk.

Työhaastattelua varten Vähä painottaa, että täytyy olla oma itsensä, usein tunne ratkaisee haastattelussa. Täytyy myös pyrkiä käymään paikan päällä näyttäytymässä, usein pelkkä yleinen hakemus ei riitä erottuakseen joukosta. Täytyy ottaa yhteys esimieheen tai rekrytointi vastaavaan ja näin saa painettua itsensä niin sanotusti mieleen. Haastattelussa kannattaa kiinnittää huomiota pieniin asioihin kuten kättelyyn, yleiseen olemukseen, silmiin katsomiseen sekä rehellisyyteen. Täytyy kertoa mieluummin rehellisesti, jos ei jotain täysin hallitse kuin alkaa valehdella, se tulee jossain vaiheessa kuitenkin ilmi. Etukäteen kannattaa myös valmistautua miettimällä kysymyksiä mitä haastattelija voisi kysyä ja mitä sinä vasta vuoroisesti voisit kysyä haastattelijalta.

PKO, kuten useat muutkin työnantajat, odottavat työntekijältään rehellisyyttä, täsmällisyyttä, hyvää ja iloista, mahdollisesti persoonallistakin, asiakaspalvelua, tiimityötaitoja, vuorovaikutustaitoja, tietynlaista rohkeutta ja avoimuutta, moniosaamista - tässä usein tahto ja asenne ratkaisee enemmän kuin se mitä osaa juuri sillä hetkellä, sekä oman elämän hallintaa ja itsestään huolehtimista.

Petri Vähä esiintyjänä

Vähä oli esiintyjänä varma ja näki, että hän on tehnyt tätä ennenkin. Hän tiesi mistä puhui ja seisoi sanojensa takana. Kuitenkin hän kertoi hyvin vähän itsestään ja keskittyi PKO:hon. Toisaalta ymmärrettävää, hänhän ei ole yrittäjä yrityksessä ja sinäänsä ei ollut tarpeellista kertoa juuri itsestään. Se olisi kuitenkin elävöittänyt esitystä.

Hän käytti tilaa aika vähän hyväkseen mutta liikkui kuitenkin vähän. Havainnollistaminen dia-esityksen avulla oli ihan hyvää, diat olivat sopivia ja niistä sai tarvittavia täydennyksi tietoihin kaavioiden ja kuvien avulla.

Esitys oli kaikin puolin hyvin etukäteen valmisteltu ja harjoiteltu.

Kari Kuskelin Kk- kuva

Ura

Kuskelin tottui näkemään jo nuorena yrittäjän arkea, sillä hänen isänsä oli yrittäjä. Kuskelin ei voinut nuorena ajatella ryhtyvänsä itse yrittäjäksi. Toisin kuitenkin kävi.

Kuskelin meni isänsä kanssa valokuvausmessuille, jolloin hänen silmänsä avautuivat.  Hän ajatteli että valokuvaukseen liittyvän yrityksen voisi helposti perustaa, ilman että yrityksen täytyisi olla samanlainen, jollainen hänen isällään oli. Kuskelin pistikin jo nuorena yrityksen pystyyn. Hän kertoo, että häntä kutsuttiin aluksi riistäjäksi, kapitalistiksi. Oli vaikeaa olla yrittäjä, kun ihmiset suhtautuivat huonosti.

Kuskelinille tarjottiin erästä työkeikkaa Lappeenrannassa, josta hän ei voinut kieltäytyä. Hän jätti yrityksensä muutaman hyvän kaverin hoitoon siksi ajaksi. Kuskelinin ollessa poissa, kaverit jättivät laskut maksamatta ja myivät kaiken irtaimiston yrityksessä. Yritys meni tämän johdosta konkurssiin. Kuskelin joutuikin uransa alussa oppimaan monia asioita kantapään kautta. Hän sanoo, ettei kavereiden ja hänen välisistä suullisista sopimuksista ollut olemassa minkäänlaisia asiakirjoja, joten hän vastasi itse kaikista tappioista. Kuskelin opettikin meille opiskelijoille, että yritystä perustettaessa kannattaa ottaa paremmin asioista selvää ja mennä mahdollisesti yrittäjyyskurssille tai johonkin muuhun koulutukseen.

Kuskelin oli muutamia vuosia palkkatyössä. Toinen esimerkki hänen tekemästään suullisesta sopimuksesta oli, kun hän sai työtä Vaasasta. Hänelle luvattiin hieno auto sekä ylellinen asunto. Todellisuus paljastuikin täysin toisenlaiseksi.

Hän perusti toisen yrityksensä, Kk-kuva oy:n. Kk-kuva sijaitsee kirkkokadulla Joensuussa. Yritys työllistää Kuskelinin lisäksi kuusi muuta työntekijää. Kk- kuva on erikoistunut henkilökuvaukseen, esimerkiksi kuvaamaan päiväkodeissa ja kouluissa.

Kari Kuskelin lähti myös vuonna 87- mukaan perustamaan kuvaverkko oy:tä. Kuvaverkko pisti oman logistiikan pystyyn, heillä oli oma tuotanto ja kalusto. Mukana oli 20 yrittäjää. Kuskelin kuuluu tämän yrityksen hallitukseen. Kuskelin sanoo olevansa ylpeämpi kuvaverkosta kun omasta yrityksestään. Kuvaverkko kuvaa noin 400 000 opiskelijaa. Kuvaverkko myös pakkaa, laskuttaa ja tekee kuvat.

Kuskelin sanoo, että hänen on vaikea osata pitää lomaa. Vaikka hän merkitsee aina kesäisin itselleen kalenteriin kesäloman, hän silti ottaa työkeikkoja kesäloman ajalle. Jos hän haluaa todella päästä lomalle, hänen on lähdettävä kauas, esimerkiksi ulkomaille, josta hän ei voi singahtaa töihin.

Vaikeudet

Kuskein sanoo 90- luvun laman koetelleen häntä paljon. Hänellä oli monta rautaa tulessa siihen aikaan. Vaikeuksia olivat avioero, asunnottomaksi joutumien, elatusmaksut sekä suuret veromätkyt. Hän kuitenkin selvisi maksusuunnitelman kautta. Hänelle tarjottiin valuuttalainoja ja hän tuli ottaneeksi sellaisen. Hän oli kuitenkin oppinut jo ensimmäisestä yrityksestään varovaiseksi, ja otti vain neljänneksen hänelle tarjotusta summasta. Näin tappiot olivat pienemmät ja hän välttyi toiseltakin konkurssilta.

Kuskein esiintyjänä

Kuskelin pysyi koko puheenvuoronsa ajan samassa paikassa, eli hän ei käyttänyt lainkaan tilaa hyväksi esiintyessään. Hän puhui paperista eikä ottanut juurikaan kontaktia yleisöön. Kuskelinilla ei ollut esiintymisensä tueksi powerpointtia, mikä aiheutti hieman epäselvyyttä esiintymiseen. Kuskelin puhui kahdesta yrityksestä päällekkäin, Kk- kuvasta sekä kuvaverkosta, joten powerpoint olisi havainnollistanut esitystä paremmin.

Kuskelin puhui vankalla kokemuksella, mikä teki esiintymisestä mielenkiintoisen – hän siis todella tiesi mistä puhui. Kuskein otti puheenvuoroonsa mukaan myös erittäin henkilökohtaisia aiheita kuten avioeron, mikä elävöitti hänen kertomaansa.

Daniel Bågeberg - Bluego

Daniel Bågeberg

Bågebergin tavoitteena oli kertoa pienyrittäjän arjesta. Hän valmistui vuonna 2004 yrityshallinnon tradenomiksi, jonka jälkeen Bågeberg lähti opiskelemaan ylipistoon yhteiskunta politiikkaa sivuaineinaan liiketalous ja juridiikka. Opiskelujen ohessa hän perusti yrityksensä ja on pitänyt sitä pystyssä seitsemän vuotta. Viime vuonna 31-vuotias Daniel valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi.

Hän kertoi meille opiskelun ja yrittäjyyden sovelluttamisesta yhteen, jossa pärjää asioiden oikein järjestelyllä. Daniel kertoi että yrityksen perustaminen ja aloittaminen oli vaikeinta, mutta into, halu sekä tulotason parantamisen halu vei yrittäjyyden pariin. Hän kerkesi olla 15 vuotta työelämässä ennen yrityksen perustamista vuonna 2006 ja nykyään Bågebergin omistama Bluego työllistää 4-6 henkilöä.

Daniel Bågebergin mielestä yrittäjyydessä parasta on:

1. Vapaus
2. Haastavuus ja monipuolisuus
3. Oman itsensä herrana oleminen
4. Omanlaisen uran luominen
5. Vaikuttaa itse tulotasoonsa
6. Pystyy vaikuttamaan työyhteisöönsä
7. Laajan työkokemuksen saaminen
8. Vastuu ja organisointi
9. Teorian sovellus käytäntöön & toisinpäin
10. Kaikki suuntautumisvaihtoehdot tulevat tutuksi

Hän toi esiin myös asioita, jotka tulee rekrytointi-tilanteessa ottaa huomioon:

1. Asenne (aina nro 1!)
2. Kokemus
3. Sosiaaliset taidot, hakijan pitää pystyä puhumaan
4. Ihmisten kanssa toimeen tulo

Bågebergin arki

Bågeberg kertoi myös arjestaan. Hänen arkensa on monipuolista sekä moniulotteista, mielekästä joka sopii hänelle, ja hänen jokainen päivä on erilainen. Työviikkoon kuuluu ahkeraa sähköpostin ja puhelimen käyttöä, suunnittelutyötä, tarjouspyyntöjen käsittelemistä sekä tarjousten eteenpäin viemistä, kenttätyötä ja konkreettista työtä, kirjanpidon mapittamista, palkanmaksun hoitamista, yhteyden pitoa asiakkaisiin, sekä haasteellisten loma-asioiden selvittämistä.

Bågeberg johtajana

Johtajana Daniel on strateginen ja seuraa "punaista lankaa", eli pitää nokan kohti oikeaa suuntaa. Hänen tulee huolehtia siitä, että asiat menevät oikein ja hallitusti, hän kutsuu sitä operatiiviseksi johtamiseksi. Seuraavaksi Bågeberg kertoi henkilöjohtamisesta. Siinä tulee olla avoin ja napakka. Keskustelutaito on tärkeä ja hän keskustelee mielellään asiat selviksi. Viimeisenä hän mainitsi, että tulee muistaa jokaisen olevan yksilö, eli tilanteet pitää sovittaa jokaisen kohdalla omalla yksilöllisellä tavalla.

Bluego - laadukasta, tehokasta & luotettavaa logistiikkaa

Bluego:n perustaminen ei vaatinut suurta pääomaa. Danielilla ei ole työtiloja, eikä hän mainosta muuten kuin puskaradion kautta. Hänellä on kuitenkin oma kuljetuskalusto ja säilytystiloja, joilla hän tekee lisätienestiä logistiikan lisäksi. Asiakkainaan Bågeberg mainitsee mm. PTS:n, Matkahuollon, Lehtipisteen ja Joensuun kaupungin. Bågebergin taktiikkana on soveltaa Step-by-step-taktiikkaa, eli hän ei halua edetä kuin yksi asia kerrallaan.

Daniel kertoi nauttivansa työstään niin paljon, ettei ole koskaan joutunut katsomaan kelloa. Kuitenkin hän haluaa pitää työ- ja vapaa-ajan erillään ja pyrkivänsä tekemään 8-16 työaikataulua. Hän pyrkii pitämään lomansa ajallaan pienissä pätkissä tai pidennettyjen viikonloppujen muodossa, mutta kertoi ettei hänellä ole ollut kertaakaan hinkua lomalle. Daniel kertoi pitävänsä työstään myös siksi, että juuri se opettaa hänelle uusia asioita joka päivä.

Daniel Bågeberg esiintyjänä

Ensivaikutelma Danielistä oli hyvä. Hän oli pitkä hyväkuntoinen nuorehko mies, jolla oli käheä ääni. Hän oli myös kohtalaisen hyvännäköinen, ja se, että Osmo kertoi hänen olevan Jenna Bågebergin veli edesauttoivat kiinnostusta siitä, mitä hänellä oli kerrottavana.

Daniel oli itsevarma puhuja ja hänen elekielensä korosti hänen kertomaansa. Sinä päivänä ei tykki toiminut, eli hän puhui ilman PowerPoint-esitystä. Bågeberg käytti tilaa kohtalaisen vähän, mutta hän oli niin isokokoinen mies että pienetkin liikkeet tuli huomattua.